Corporate LawFinnishMergers and Acquisitions

Konsernin osakkeet yritysjärjestelyssä

Kokemuksemme mukaan omien ja tytäryhtiöiden osakkeiden käyttö yritysjärjestelyissä näyttää viimeaikoina lisääntyneen. Tämän vuoksi on aiheellista huomata lain suomat mahdollisuudet ja toisaalta lain asettamat rajoitukset.

Konsernimuotoisissa yrityksissä liiketoimintoja järjestetään toiminnan kehittyessä yleensä uudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Osakeyhtiö voi haluta käyttää omia ja tytäryhtiöiden osakkeita yritysjärjestelyissä ja -kaupoissa monin eri tavoin, ei pelkästään tavanomaisella osakeannilla. Eräs tapa toteuttaa yrityskauppa on siirtää emoyhtiön liiketoimintoja sekä niihin liittyviä varallisuuseriä ja velvoitteita emoyhtiön kokonaan tai osittain omistettuun tai perustettavaan tytäryhtiöön, käyttäen niitä puolestaan hyväksi myöhemmin tulevissa yrityskaupoissa. Tällöin on tärkeää tietää, kenellä on toimivalta päättää yritysjärjestelyn eri vaiheista ja tuleeko järjestelyssä noudattaa osakeyhtiö- lain osakeantia koskevia määräyksiä.

Voimassa oleva osakeyhtiölaki ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä osakeyhtiön toiminnan organisoimisesta ja liiketoimintojen järjestämisestä. Osakeyhtiöllä on oltava hallitus, jolla on laaja yleistoimivalta, johon kuuluu sekä oikeus että velvollisuus vastata siitä, että toiminta ja organisaatio on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Laissa säädetään, että hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toisaalta hallituksen on osakeyhtiölain mukaan huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön omaisuutta luovutettaessa hallituksella on velvollisuus tehdä yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien kannalta järkevä liiketoimintapäätös

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat asiat säädetään erikseen jokaista asiaa koskevassa säännöksessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Mikäli näin ei ole määrätty, hallituksella on laaja valta yhtiöittää liiketoimintaa ilman yhtiökokouksen myötävaikutusta perustamalla tytäryhtiöitä ja siirtämällä sinne liiketoimintoja.

On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi osakeyhtiölain mukaisesta osittaisjakautumisesta, jossa vastaavalla tavalla osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle, on päätettävä yhtiökokouksessa määräenemmistöllä tytäryhtiöjakautumista lukuunottamatta. Muilta osin osakeyhtiölain säännökset konsernisuhteista ja konsernirakenteista keskittyvät erityisesti tilinpäätöstä, mahdollisten vähemmistöosakkeenomistajien suojaa sekä tytäryhtiöiden päätöksentekoa ja niiden varojen käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Laissa ei ole suoraan säädetty konsernirakenteesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Emoyhtiön hallituksen oikeutta liiketoiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen konsernirakenteen sisällä on kuitenkin koti- ja pohjoismaisessa yhtiökäytännössä pidetty selvänä.

Kun yksityiskohtaisia osakeyhtiölain säännöksiä ei ole, osakeyhtiölain yleisten periaatteiden merkitys korostuu päätöksentekotilanteita edeltävässä harkinnassa. Konsernirakenteesta huolimatta emoyhtiö ja tytäryhtiö ovat itsenäisiä ja oikeudellisesti erillisiä oikeushenkilöitä, joita osakeyhtiölain säännökset velvoittavat yhiökohtaisesti. Jokaisen konserniyhtiön hallituksen tai jos päätösvalta kuuluu hallintoneuvostolle, hallintoneuvoston on erikseen harkitta- va, mikä on kussakin niiden kunkin toimivaltaan kuuluvassa päätöksentekotilanteessa yhtiön etu. Toisaalta hallitus tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeen- omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Yritysjärjestely voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi osakevaihdolla, jossa yhtiö hankkii määräysvaltaan oikeuttavan määrän toisen yhtiön osakkeita ja antaa näistä vastikkeeksi osakkeitaan osakeyhtiölain 9 luvun mukaisella suunnatulla apporttiannilla, jos- sa osakkeitaan vaihtoon luovuttaneesta kohdeyhtiön osakkeenomistajasta tulee hankkivan yhtiön osakkeenomistaja, ja hän maksaa saamansa vastikeosakkeet apporttiomaisuudella. Päätös vaatii näin apporttiselvityksen ja siitä annetun tilintarkastajan lausunnon yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksen tai valtuutuspäätöksen ja yhtiön kannalta painavan taloudellisen syyn.

Tytäryhtiön osakkeet ovat sen sijaan emoyhtiön irtainta omaisuutta. Osakeyhtiölaki ei määrittele niiden luovutukselle erityisiä menettelysääntöjä, joten emoyhtiön hallitus voi yleistoimivaltansa nojalla luovuttaa ne esimerkiksi yritysjärjestelyn yhteydessä. Toisaalta osakeyhtiölaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitäkään, miten menetellään jos tytäryhtiö haluaa luovuttaa omistuksessaan olevia emoyhtiön osakkeita.

Lähtökohtaisesti on poikkeuksellista, että tytäryhtiön hallussa on emoyhtiön osakkeita. Yhtiö tai sen tytäryhtiö ei saa vastiketta vastaan merkitä yhtiön osakkeita. Jos tytäryhtiö on merkinnyt emoyhtiön osakkeita, emoyhtiön hallituksen jä- senten ja toimitusjohtajan sekä tytäryhteisössä vastaavassa asemassa olevien katsotaan merkinneen osakkeet.

Tytäryhtiön hallitus voi tehdä päätöksen emoyhtiön osakkeiden luovutuksesta ilman konsernin emoyhtiön yhtiökokouksen tekemää päätöstä osakkeiden luovutuksesta ja vas- taavasti, emoyhtiön hallitus voi tehdä päätöksen emoyhtiön osakkeita omistavan tytäryhtiön osakkeiden luovutuksesta ilman yhtiökokouksen valtuutusta.

Mikäli tytäryhtiö haluaa luovuttaa omia osakkeitaan, se tapahtuu osakeannilla. Emoyhtiön ei kuitenkaan tarvitse päättää siitä yhtiökokouksessa. Emoyhtiön hallitus voi muutoinkin päättää tytäryhtiön yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Näin emoyhtiön hallitus voi luovuttaa tytäryhtiön osakkeita ja tytäryhtiön hallitus emoyhtiön osakkeita. Kun emoyhtiö luovuttaa sellaisen tytäryhtiön osakkeita, joka omistaa emoyhtiön osakkeita, luovutusta ei voida tulkita välillisesti toteutetuksi osakeanniksi, koska laki ei tunne tällaista käsitettä.

On kuitenkin muistettava, että lain mukaan sekä emoyhtiön hallituksen että tytäryhtiön hallituksen on huolellisesti toimi- en edistettävä yhtiön etua. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että hallituksen luovuttessa yhtiön omaisuutta, hallituksella on velvollisuus neuvotella yhtiön kannalta parhaasta hinnasta kaupan ehdot kokonaisuutena arvioiden. Tämä tarkoittaa yleensä käypää markkinahintaa.

Osittaisjakautuminen edellyttää lain mukaan yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksen lisäksi yhtiön velkojien suostumusta. Verrattuna siihen, että emoyhtiön hallitus siirtää liiketoimintojaan tytäryhtiöihinsä, se ei kuitenkaan loukkaa enempää emoyhtiön yhdenkään osakkeenomistajan kuin velkojienkaan oikeutta, sillä liiketoiminnan omistajaksi tuleva tytäryhtiö ja sen koko varallisuus ovat osaltaan vastaamassa emoyhtiön vastuista ja velvoitteista emoyhtiön omistamien tytäryhtiön osakkeiden kautta.

Kun siirroille on selkeät liiketaloudelliset perusteet ja niiden tarkoitus on asianmukainen, kysymyksessä on selkeästi hallituksen yleistoimivallan käytön piiriin kuuluva päätöstilanne, eikä ole perusteltua, että sille olisi estettä osakkeenomistajien tai yleisen velkojatahon oikeuksien suojan kannalta.